Tekniikka & Talous julkaisi viime viikolla uutisen ranskalaisesta ITER-reaktorista. Klikkijournalismin uusi huippu lienee saavutettu, sillä mitäänsanomattoman otsikon lisäksi (Tämä saattaa ratkaista energiakysymykset 30 miljoonaksi vuodeksi
) myös itse jutusta on jätetty pois koko joukko strategisia sanoja.
Ranskassa on tarkoitus ottaa käyttöön maailman suurin keinotekoinen reaktori, kertoo New Yorker.
[...]
Mikäli hanke onnistuu ja tähden valjastaminen taloudellisesti on mahdollista, ITER voi ratkaista maailman energiaongelmat seuraavan 30 miljoonan vuoden ajaksi ja pelastaa maailman ympäristökatastrofilta.
Hanke perustuu siihen, että vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine ja potentiaalisin kaikista mahdollisista polttoaineista, sillä vetyvarojen ehtymisestä ei juuri ole uhkaa.
Rakenteilla on siis keinotekoinen reaktori, joka perustuu vedyn polttoainepotentiaaliin ja tähden taloudelliseen valjastamiseen. Sieluni silmin näen jo ranskalaisen tähtipaimenen lassoamassa villinä kirmaavaa taivaankappaletta – taloudellisesti, tietenkin. Mutta ei siinä vielä kaikki!
ITER on suunniteltu ympäristöystävälliseksi ja energiaa säästäväksi. Mallin mukaan reaktori kykenee tuottamaan sähköä ilman hiiltä, käytännössä ilman ympäristönsaasteita ja vain niukasti radioaktiivista jätettä.
[...]
Reaktorin ytimessä tiheään pakatut on koteloitu syvään alipainekammioon, jossa raskaasta vedystä koostuva äärimmäisen kuuma pilvi pyörii ääntä nopeammin.
Minkä mallin mukaan? Mitä on pakattu tiheään? Reaktori, joka tuottaa energiaa energiaa säästävästi? Mistä hitosta tässä oikein puhutaan?
Lainaanpa vihjeeksi jälkimmäisen lauseen alkuperäisestä New Yorkerin artikkelista:
At its core, densely packed high-precision equipment will encase a cavernous vacuum chamber, in which a super-hot cloud of heavy hydrogen will rotate faster than the speed of sound, twisting like a strand of DNA as it circulates.
Alkuperäisessä artikkelissa on käytetty ehkä aavistuksen lennokasta kieltä, mutta siitä voi muodostaa karkean mielikuvan laitteiston rakenteesta. Tekniikka & Talouden jutun runneltu lauseentursake on vain käsittämätöntä sanasalaattia.
FUUSIO
Arvon Tekniikka & Talous, sana jota haette on fuusio. ITER on kokeellinen fuusioreaktori, jota rakennetaan kansainvälisin voimin Etelä-Ranskaan. Merkittäväksi sen tekee koko ja se, että ensimmäistä kertaa reaktorista yritetään tosissaan saada ulos enemmän energiaa kuin siihen laitetaan sisälle.
Jutun runnellut toimittaja on tästä ilmeisesti autuaan tietämätön eikä Googlekaan ole laulanut edes parin avainsanan vertaa. Niinpä energiaosastoon on onnistuttu kirjoittamaan juttu ehkä lähiaikojen merkittävimmästä kehityshankkeesta mainitsematta kertaakaan sanaa fuusio
.
Jutun kruunaa artikkelin päättävä lähdemerkintä:
Lähde: Talouselämä
Niinpä niin. Oikeastaan lähde mainittiin jo heti jutun alussa. Alkuperäiseen New Yorkerin juttuun T&T ei kuitenkaan linkitä – sehän on vain JSN:n periaatelausuman vaatimus, ei osa journalistin ohjeita – joten jos lukija haluaa saada aiheesta edes jotain selvää, on pakko klikkailla läpi toisesta, lähes yhtä kelvottomasta jutunkuvatuksesta. Vaikka Talouselämän artikkelia on jälkikäteen paikkailtu, sieltä löytyy edelleen muun muassa tällainen helmi:
Reportaasista kuitenkin ilmenee, että hankkeen onnistuminen on sen monimutkaisuudesta huolimatta kaikkea muuta kuin varmaa.
No juurikin näin. Yleensähän juuri monimutkaisuus takaa hankkeen onnistumisen.
Pienenä vihjeenä talous-, tekniikka-, tiede- ja ylipäätään toimittajille. Siinä vaiheessa, kun jutun loppuun joutuu laittamaan korjauksen: ITER on fuusioreaktori, ei "tähti", kuten jutussa aiemmin luki.
tietää, että nyt ei homma mennyt ihan putkeen.
P.S. Ranskan keinotekoisen reaktorin vastapainona Oklossa avattiin vastikään pari miljardia vuotta sitten luonnollinen reaktori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti