2008-03-19

Luonnonvalittuja pupusia

Helsingin citykanipopulaatio on saanut vankan puolestapuhujan. Riesaksi asti kasvanutta jyrsijäkantaa on karsittu muun muassa ampumalla ja kaasuttamalla verkkopyydettyjä jänösiä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys kuitenkin vaatii pehmeämpiä otteita. HESY ehdottaa, että metsästyksen sijaan vähennetään eläinten kärsimystä tuomalla kaupunkiin kanien luomalla kaupunkiin paremmat olosuhteen kanien luonnollisille vihollisille, kuten ketuille, huuhkajille ja kärpille.

Kannanotto tuntuu aavistuksen verran elämästä erkaantuneelta. Vadin kokoisia silmiään räpyttävä pupuliini epäilemättä särkee jokaisen hesyläisen sydämen. Veikkaisin silti, että nappi otsassa on jänöselle kivuttomampi vaihtoehto kuin ketun tai huuhkajan retuuttamaksi tuleminen.

Luonnossahan toki vallitsee vahvimman laki ja ravintoketjussa riittää lenkkejä. Voi kuitenkin miettiä, mihin asti ketjua halutaan jatkaa. Jos pupuset vielä mahtuvatkin metsiköihin, kettuja voi huoletta odotella myös roskisten liepeille, ja sitä myöten myös auton alle. Jos repolaisilla on hyvät oltavat, ne myös lisääntyvät kuin kanit. Millä niitä on tarkoitus harventaa? Vesikauhulla? Susilla?

2008-03-01

Vaihtoehtoja todellisuudelle

Taannoin lueskelin muutamia suosituksia Suomen historiaa käsittelevistä opuksista. Keskustelu lipesi jotenkin vaihtoehtoisiin historioihin — ehkä osittain siksi, että suomalaisessa historiankirjoituksessa on hetkittäin vedetty kotiinpäin ehkä hiukan enemmän kuin olisi totuuden nimissä aiheellista.

Vaihtoehtoinen historiankirjoitus on mielenkiintoista, sillä fiktionakin se tarjoaa lukijalle kiinnekohtia todellisuuteen. Se puolestaan antaa lukijalle mahdollisuuden arvioida todennäköisyyksiä ja kehitellä asiaa edelleen.

Toinen maailmansota, varmaankin suhteellisen läheisyytensä ja mittakaavansa takia, on aiheena siitä suosituimmasta päästä. Philip K. Dick kuvaili maailmaa Saksan voiton jälkeen Oraakkelin kirjassa, Ilkka Remeksen Pääkallokehrääjä taas sijoittuu Neuvosto-Suomeen.

Tänään sitten kävin kirjastossa kääntymässä, ja kätöseen osui Tim Newarkin 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa. Heti pisti silmään, että kovin kauas ei mennä: ensimmäinen kirjaan kelpuutettu taistelu on Valmyn taistelu vuodelta 1792.

Herkesin siinä sitten miettimään, mitkä tapahtumat olisivat voineet vääntää nykypallomme aivan toisennäköiseksi. Mitä, jos esimerkiksi...

  • Kalifiksi kalifin paikalle haluavista ei olisi tullut kiistaa, eikä muslimit olisi jakautuneet sunneihin ja shiioihin 600-luvun puolivälin jälkeen?
  • Kaarle Martel olisi juopotellut Tanskassa vuonna 732 sen sijaan, että pysäytti maurit Toursin taistelussa?
  • Wienin porteilla muutamaankin kertaan kolkutelleet ottomaanit olisi kutsuttu sisään ja ohjattu aina Pariisiin asti?
  • Kiinan viimeinen keisari ei olisikaan jäänyt viimeiseksi?
  • Pohjois-Amerikan intiaanit olisivat työntäneet eurooppalaiset valloittajat takaisin Atlanttiin?
  • Napoleonilla olisi ollut piirun verran vähemmän kunnianhimoa ja Venäjän valloituksen sijaan olisi tyytynyt hallitsemaan läntistä Eurooppaa?

Yllättäin en ole aivan ainut, joka näitä asioita on miettinyt. Uchronia on listannut reilut 2800 kirjoitusta vaihtoehtoisesta historiasta, ja muutama noista viskaamistani aiheista löytyy jo vuonna 1931 julkaistusta kokoelmasta If It Happened Otherwise. Uchronian lista n kuitenkin sen verran pitkä ja polveileva, että jos vihjeitä löytyy, niitä saa kaikin mokomin antaa.